Näytetään tekstit, joissa on tunniste musica. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste musica. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. huhtikuuta 2013

torstai 28. maaliskuuta 2013

Samae Koskinen - Hän, jolla on kaikki


tänä iltana yhdessä tanssitaan
ja kaikki on iloisii
kaikki tärkeet ovat tänne löytäneet
meil on paljon ystävii

nyt on kaikki niin hyvin
oltaispa tälleen ikuisesti
voi kun voitais joskus sanoo
et meidän rakkaus kaiken kesti

tänä iltana yhdessä tanssitaan
ja kaikki on iloisii
ei kuultu vastalauseita
kun meitä vihittiin

en oo kaikkein komein jätkä
eikä perheelläni ole rahaa
mut se ei ollu mikään este
tää on sitä mistä kovat jätkät laulaa

täällä juhlitaan nyt rakkautta
kahden yhteistä kauneutta
tänne me yhdessä palataan
aina uudestaan

kelpaat mulle vaikka oisit ryppyinen
vaikka oisit hetken joku muu
vaikka oisit kuinka tautinen
kelpaat sit kun sult ei aukee suu

mut on sussakin joskus kestämistä
oot välillä hyvin hyvin vaikee
mut se on yksi syy lisää
rakastaa sua yli kaiken

maanantai 25. helmikuuta 2013

Nickelback - If Today Was Your Last Day


My best friend gave me the best advice
He said each day's a gift and not a given right
Leave no stone unturned, leave your fears behind
And try to take the path less traveled by
That first step you take is the longest stride

If today was your last day and tomorrow was too late
Could you say goodbye to yesterday?
Would you live each moment like your last
Leave old pictures in the past?
Donate every dime you had, if today was your last day?
What if, what if, if today was your last day?

Against the grain should be a way of life
What's worth the price is always worth the fight
Every second counts 'cause there's no second try
So live like you're never living twice
Don't take the free ride in your own life

If today was your last day and tomorrow was too late
Could you say goodbye to yesterday?
Would you live each moment like your last?
Leave old pictures in the past?
Donate every dime you had?

And would you call those friends you never see?
Reminisce old memories?
Would you forgive your enemies?
And would you find that one you're dreaming of?
Swear up and down to God above
That you'd finally fall in love if today was your last day?

If today was your last day
Would you make your mark by mending a broken heart?
You know it's never too late to shoot for the stars
Regardless of who you are

So do whatever it takes
'Cause you can't rewind a moment in this life
Let nothing stand in your way
'Cause the hands of time are never on your side

If today was your last day and tomorrow was too late
Could you say goodbye to yesterday?
Would you live each moment like your last?
Leave old pictures in the past?
Donate every dime you had?

And would you call those friends you never see?
Reminisce old memories?
Would you forgive your enemies?
And would you find that one you're dreaming of
Swear up and down to God above
That you'd finally fall in love if today was your last day?


keskiviikko 30. tammikuuta 2013

The Rosebuds - Go Ahead




Go ahead and be my world
And everything will be okay
Just hide there in plain sight
Too big to see, yeah to see

We’ll have coffee and watch the strangers
Gather our letters and carry us further
Diluted and faded, still safely there
Still there, still there

Go ahead, let’s plant a forest
Where we can hide when the city expels us
We can sleep in the branches
Our own little outpost in the trees

We’ll plan ahead and cut a path
So we can always sneak our way back
And line it all with grapevines and keep them well tuned
So we can run, we can run through

Let’s go ahead and grab our clothes
And walk together where the water knows us
And toss them over the edge
Into the lake and watch them sink

Let’s make a pact, set a date
Meet back up here at this same place
And maybe brim will make beds in your dresses
In your dresses, in your dresses

Go ahead and leave two notes
And place them down inside old library books
And fold back the pages
Put them back in their spaces, undisturbed

And we’ll come back and see inside
Who checked them out and if they replied
Or if they’re still there unread and unanswered
Quiet, unread and unanswered

maanantai 14. tammikuuta 2013

Gotye - Hearts a Mess


Pick apart
The pieces of your heart
And let me peer inside
Let me in
Where only your thoughts have been
Let me occupy your mind
As you do mine

You have lost
Too much love
To fear, doubt and distrust
Its not enough
You just threw away the key
To your heart

You don't get burned
Cause nothing gets through
It makes it easier
Easier on you
But that much more difficult for me
To make you see

Love ain't fair
So there you are
My love

Your heart's a mess
You won't admit to it
It makes no sense
But I'm desperate to connect
And you, you can't live like this

Your heart's a mess
You won't admit to it
It makes no sense
But I'm desperate to connect
And you, you cant't live like this

Your heart's a mess
You won't admit to it
It makes no sense
But I'm desperate to connect
And you cant't live like this

Love ain't safe
You won't get hurt if you stay chaste
So you can wait
But I don't wanna waste my love

perjantai 4. tammikuuta 2013

Se lahjoitti mustavalkomaailmaani värikynät


Leijonamieli & Putkimiehet - Laulu sadepäivän varalle

Välillä sataa, välillä paistaa. Tää on mun laulu sadepäivän varalle.

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle, tiedän etten yksin jää.
Jotain suurta puuttui, elämäni tuulen suunta muuttui aurinkoon, ja mä nytkin nään.

Mikä on se juttu, jonka takia olet epätoivoisiin tekoihin turvautunut. Juttu, jonka takia on sodittu ja murhattu.
Mutta ilman sitä ihminen on niin pirun turhautunut. Mikä on se, joka halaa sua ja jolle purkaa surut?
Joka saa sut miettiin "Mitä vittua?", kun sen takia aina leuka sekä silmät tippuvat.
Sitä moni joutuu kaivaan syvemmältä, iltarukouksessa pyytään taivaan ylemmältä.

Sitä etsivät nuoret, se tukee hetkinä huolen. Se saa esiin kovimmanki miehen herkimmän puolen.
Sitä kaikki hakee, osa ei löydä koskaan. Se lyö alas ylimielisen ja ylös nöyrän nostaa.
Se suutuspäissä heitetään hukkaan, se saa sut kerään tyynyn alle juhannusyönä seitsemän kukkaa.
Kun vaan katson sitä nään niin paljon hiton hyvää, et sen kuvailemiseksi tarviin Daven isoo kynää.

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle, tiedän etten yksin jää.
Jotain suurta puuttui, elämäni tuulen suunta muuttui aurinkoon, ja mä nytkin nään.

Nyt se nukkuu vieressäni, kainalooni kaivautuneena. Kauneimmillaan tyynynkuva poskeen painautuneena.
Se on yhteenkuuluvuuden tunne pimeinä öinä, kun sen kosketuksesta sielu sekä ruumis kihelmöivät.
Kun se luonani ekan kerran kävi kylässä, se lahjoitti mustavalkomaailmaani värikynät.
Aiheuttaen sydämeeni loputtoman tykytyksen, pakottaen etsin vastausta kysymykseen:
Miksi minä, miks se valitsi mut? Miehen, jolla on sydämessä pienet lasinsirut.
Miksi minä, miks se valitsi mut? Miehen, joka eilen seinään maalasi pirun.

Vastaus: ei se kysy meiltä aikaa, eikä paikkaa. Se arvojärjestyksen saa uusiks meidät laittaa.
Se katos multa mutta nyt on takas tullut. Se on maailman hienoin tunne, siis olla rakastunut!

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle, tiedän etten yksin jää.
Jotain suurta puuttui, elämäni tuulen suunta muuttui aurinkoon, ja mä nytkin nään.

Niin pitkään aurinko nousi mustana.
Sydän tulee kipeeks, kun sä tarpeeks kauan yksin kuljet pimees miettien:
"Etteiks nää päivät mulle valoo lainkaan anna?" Silloin välähdyksen auringossa näin harmaan taivaan alla.
Mä haluun uskoo kohtaloon ja kanssas rakentaa, sen myrskyn keskellä jäässä seisoit päässä sateenkaaren.
Paskaa kertyi mutta senkin kaiken jaksaa kantaa, jos on vieressä ihminen, jonka kanssa jakaa taakkaa.

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle, tiedän etten yksin jää.
Jotain suurta puuttui, elämäni tuulen suunta muuttui aurinkoon, ja mä nytkin nään.

lauantai 1. joulukuuta 2012

You ran with the dead today, with the moles of the CIA

Joulukuu sniikkasi huomaamatta selkäni taakse ja pamahti päälle tänään täydellä volyymillä. Tunsin lapsekasta riemua repiessäni joulukalenterini muovikääreistä pois ja etsiessäni ahnaasti ensimmäistä luukkua. Nyt suussani maistuu Mars-suklaan jälkimaku. Bounty-päivänä en ole ihan näin iloinen, sillä harva kookoskarkki miellyttää makuhermojani. Siinä on samaa outoutta kuin ananaksessa pitsassa. Ei hyvä.

Olen onnellinen asuessani kerrostalossa. Lumityöt kuuluvat isännöitsijöille, ja niille, jotka omistavat auton. Minun lauantaiset kauneusuneni häiriintyvät vain hieman lumenluonnin aiheuttamasta metelistä. Mutta enpähän ole ulkona huhkimassa niin, että hikipisarat huurtuisivat ikävästi pipon reunaan ja silmäripsiin kiinni. Tunnen porvarillista riemua katsellessani parvekkeelta alas, ja sitten myöhemmin kävellessäni arvokkaasti vastaputsattua, lumetonta väylää pitkin. Voi tosin olla, että se näyttää hieman tasapainottomalta räpiköinniltä (eilen sanoin taiteilijaystävälleni Olaville, etten osaa kävellä lumessa pitkän tauon jälkeen, kun hoipuimme myrskytuulessa kohti tuntematonta määränpäätä. Olimme lähes ainoat ihmiset, jotka olivat uskaltaneet siinä säässä poistua kotoaan).

Mulle on suuri mysteeri, miksi Lana Del Reyn levy Born To Die toimii joka kuuntelukerralla yhtä lujaa. Joku kyyninen voisi sanoa, että kyseessä on loppuun asti hiottu, harkittu ja tuotettu hittialbumi, jolla ei kauhean paljon ole laulajan itsensä kanssa tekemistä. On nimittäin totta, että utuinen, karhean matala lauluääni ei ole Del Reylle välttämättä se kaikista omin, kun vertaa vaikka näitä kahta pätkää:



Tai sitten olen mielipiteineni yksin. Mutta vaikka Video Games onkin mahtava biisi, matalimmat äänet kuulostavat liveversioissa pakotetuilta, kun taas korkealta laulaessaan Del Rey vaikuttaa fyysisesti vapautuneemmalta. Pätkissä näkee muutenkin suosion vaikutuksen tähden habitukseen. Yes, I'm talking about the hair and the lips...

Loppuviikon soittolista on näyttänyt tällaiselta:
  • Mariska ja Pahat Sudet - Kukkurukuu
  • Ramesses - Earth Must Die
  • Anna Puu - Kuka sut muka huolisi?
  • The Rasmus - Last Waltz
  • Air - Alone in Kyoto
  • Erin - Vapaa
  • Tuomas Kauhanen feat. Cheek & Elastinen - Miksi naiset rakastuu renttuihin?
  • Editors - You Don't Know Love
  • Ruger Hauer feat. Joose Keskitalo - Minulla on ollut ikävä sinua
  • AWOLNATION - Not Your Fault
En tiedä onko tällä listalla kovin suurta informaatioarvoa muille kuin minulle. Musiikkipäiväkirja sopinee jokaiselle, joka ei jaksa muuta päivästään kertoa.

Mahtavaa joulukuun alkua kaikille perheenjäsenille, stalkkereille, ystäville ja muuten vaan blogiani lukeville! I like every one of you - mutta kommentti ois kiva. Pusmoi!

perjantai 30. marraskuuta 2012

Mä aion antaa sen kuolla

Vapaa

Mä olen kyllästynyt niihin
voimiin, jotka ohjailee mun elämää,
jotka vie mukanaan ja itseensä rakastuttaa.
En tiedä, onko se väärin,
kun en suostunutkaan pystyyn kuolemaan,
sillä niin olis käynyt, jos ois jäänyt eiliseen kii.

Joku mua piteli siinä,
se oli niin kamalan vahva,
eikä se halunnut päästää irti.
Melkein kuin lihaa ja verta,
suurempi vuori ja merta,
se sellaiseksi kasvoi mun päässä.

En odota yllätystä,
en pidätä hengitystä.
Mä haluun jättää sen kaiken taaksepäin,
mun pakoni loppuun juostu on.
En mä rohkea oo,
enkä kuolematon,
mut mä tiedän vaan sen,
minkä sydän on tiennyt kauan tän.
Mun pakoni loppuun juostu on.

En aio tuntea pelkoo,
vaikka pelkään, et se ei oo musta kii,
mut mä luulen, et ihminen on sitä vahvempi.
Mä aion antaa sen kuolla,
en enää anna sille tilaa hengittää,
mä en oo, mä en oo sille velkaa yhtään enempää.

Mä rakennan kotini yksin,
mä armahdan nimeäni yksin,
ja pakotan pitämään itseni koossa.
En ole se surkea rätti,
jonka sydän on imetty kuiviin,
en rakenna sille kotiini huonetta.

En odota yllätystä,
en pidätä hengitystä.
Mä haluun jättää sen kaiken taaksepäin,
mun pakoni loppuun juostu on.
En mä rohkea oo,
enkä kuolematon,
mut mä tiedän vaan sen,
minkä sydän on tiennyt kauan tän.
Mun pakoni loppuun juostu on.

Mä valitsin juosta,
koska luulin, etten osaisi muuta.
En enää tunnista itseäni tuosta,
se ihminen on jäänyt menneeseen aikaan.

En odota yllätystä,
en pidätä hengitystä.
Mä haluun jättää sen kaiken taaksepäin,
mun pakoni loppuun juostu on.
En mä rohkea oo,
enkä kuolematon,
mut mä tiedän vaan sen,
minkä sydän on tiennyt kauan tän.
Mun pakoni loppuun juostu on.


sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Mä tahdon tavalliset hautajaiset

Jotkut kokemukset ja tunteet ovat niin suuria, että tuntuu pyhäinhäväistykseltä yrittääkään kirjoittaa niistä. Toisinaan ihminen käy läpi sellaisen tunneskaalan lyhyessä ajassa, ettei kaikkia sen vivahteita ole edes mahdollista pukea sanoiksi.

Olisi mahdollista tehdä tästä vain puhtaan kliininen keikka-arvostelu, jollaisia näkee musiikkialan julkaisuissa. En kuitenkaan ole ammattikriitikko, enkä mennyt katsomaan Samuli Putron keikkaa arviointi mielessäni, vaan puhtaasta rakkaudesta hänen tekemäänsä musiikkia kohtaan. Heiluin yleisössä lopulta yhtä hikisenä kuin artisti itse, yrittäen välttää murtamasta kaikkien vierustoverieni varpaita, tajuamatta ajan kulkua kuin hypnotisoituna. En siis yksinkertaisesti pysty olemaan objektiivinen arvioitsija, joten en aio edes yrittää.


Keikka alkoi noin puoli tuntia luvatusta ajasta myöhässä, mutta rehellisesti olisin voinut venailla pidempäänkin, sen verran hienoja muistoja minulle on sekä Zen Cafén että Putron omista keikoista jäänyt. Saavuin Blackpooliin melko myöhään, ja tullessani lavan edustalla parveili jo sankka joukko juuri ja juuri täysi-ikäisyyden ylittäneitä putrofaneja.

Blackpool on nimensä mukaisesti biljardipöytien täyttämä hallimainen baari, joka sijaitsee aivan Järvenpään ydinkeskustassa kävelykadun varrella. Lava on pieni, mutta sopivalla korkeudella, jotta taaempanakin seisoskelevat katsojat näkevät esiintyjät hyvin. Myös tanssilattia on pienehkö, mutta tilaa riitti ainakin tällä keikalla innokkaimmalle yleisölle sopivasti.

Ensimmäinen biisi oli uusimman levyn avausraita Arktiseen limboon, joka oli ihan mieletön aloitus tälle energiselle keikalle. Ensimmäisistä sävelistä lähtien ilta oli suoranaista tykitystä, jota tasapainottivat herkät versiot biiseistä Mitäpä jos ja Olet puolisoni nyt, sekä taidokkaasti sovitetut, jammailevat keikkaversiot monista tutuista kappaleista. Erityismaininnan ansaitsee Maija Vilkkumaan aviomies ja kitaravirtuoosi (tässä järjestyksessä, heh) Mikko Kosonen, joka todisti lavakarismallaan ja taidokkuudellaan jälleen kerran sen, miksi tytöt tykkäävät kitaristeista. 

Putron uudempi tuotanto on tanssittavaa suomirokkia, joka toimii pienillä klubikeikoilla täydellisesti. Zen Cafén ajoilta tuttu rosoisuus on karissut laulajan äänestä pois, ja livevedot Putro handlaa lähes virheettömän varmasti. Ihmekös tuo, sillä onhan kyseessä pitkän uran tehnyt konkari, herkkä ja nokkelaälyinen sanataiteilija, jonka poikamainen olemus saa hetkittäin uskomaan muusikon kuolemattomuuteen.

Lähes tunnin tanssittuani kitalaki alkoi kuivua ja olo olla tukala. Kuin tilauksesta Putro heitti juomapullostaan vettä yleisön päälle, joten ei kun suu auki ja kieli ulos, ja niin hetkellinen helpotus viilensi kurkkuani. 

Kuten suomalaisella rock-keikalla yleensäkin, ei Blackpoolissakaan tanssimaan intoutunut läheskään koko yleisö. Välillä mietin, voinko nostaa edes kättäni ilmaan, kun välillä kaikki muut tuntuivat seuraavan esitystä siivosti kuin pyhäkoululaiset. Onneksi hittien kohdalla vieruskaverini jammailivat vähintään yhtä riehakkaasti kuin minäkin, joten en ollut ainoa, joka näytti spiidiä vetäneeltä sammakolta. Tai  ehkä olinkin. Väliäkö sillä?

Pienten keikkojen etu verrattuna esimerkiksi massiivisiin stadion-konsertteihin on suurempi mahdollisuus saada yhteys artistiin. Ehkä vallaton sammakkomainen käytökseni oli osasyy siihen, että sain useamman kerran katsekontaktin Putroon. Niinä hetkinä yritin viestiä joka solullani sitä syvää kiitollisuutta, jota hänen elämäntyötään kohtaan olen vuosien mittaan kokenut, aina siitä lähtien, kun isosiskoni lauloi minulle pienenä "Harri on tehnyt itsestään pellen, Harri on tööt-tööt-tööt-tööt-tööt".

Keikan jälkeen istuin viilentymässä parvekkeella ja tainnuttamassa janoani lonkerolla. Korvissa soi, muistelin isäni varoittaneen minua tinnituksesta, ja kertasin mielessäni juuri kokemaani keikkaa. Tuntemukseni tiivistyivät parhaiten yhteen lauseeseen: se oli parasta, mitä aikuinen ihminen voi vaatteet päällä tehdä.


Samuli Putrolle! Cheers!

lauantai 10. marraskuuta 2012

Salmarin soittolista 10.11.12

1. HIM - Wicked game

"The world was on fire and no one could save me but you
It's strange what desire will make foolish people do
I'd never dreamed that I'd love somebody like you
I'd never dreamed that I'd lose somebody like you"


2. Arctic Monkeys - R U Mine?

"I go crazy 'cause here isn't where I wanna be
And satisfaction feels like a distant memory
And I can't help myself,
And all I wanna hear her say is "Are you mine?"


3. Osmo Ikonen - Running till the Rainbow Ends

"Hungry for more entertainment, for more money to spend,
there's always a reason to find something to complain.
You reach for the stars, but if you get that far, you'll only get burned.

The grass is greener on the other side of the fence.
And you'll never find enough money to spend.
It's so hard to sttle with the things you got, when you cant get enough."


4. Jukka Poikka - Sukuvika - suksi ei luista

"Jonkin aikaa olin minä varatöiden vanki,
etelässä valtatietä kun mä tervasin.
Vaan takasin mä palasin taas niin kuin pumeranki,
tervaahan se työ on ollut mulle muutenkin."


5. Ben Harper - Walk Away

"With so many people 
to love in my life
Why do I worry
about one?"


6. John Mayer - Heartbreak Warfare

"How come the only way to know how high you get me
is to see how far I fall?
God only knows how much I'd love you if you let me
but I can't break through it all."


7. Ruger Hauer - Jokaiselle jotakin

"Poikani, ei oo olemassa valintoja väärii
Mut paras on usein sitä, mikä on populäärii
Voit etsii sitä jotain vaikka maailman ääriin
Mut ei laadulla korvata määrii
Sun reviiri, se on vaan snadi laatikko
Kun puhallan sun korvaan, se on inspiraatio"


8. Ultramariini - Elohopeaa

"Vuoksesi, olen aina huolissani,
vaikka se, mikä virtaa suonissasi
ei ole verta, se on elohopeaa."