Maailma tappaa kaiken kauniin, mutta sinua en sille anna

Palasin ajassa taaksepäin ja päädyin selailemaan vanhaa blogiani vuosilta 2008-2009. Löysin tällaisen haasteen, jota ehkä hieman harhaanjohtavasti kutsuin silloin meemiksi... Heitän haasteella keitäpä muitakaan kuin Satua ja Pauliinaa! 

Puss och kram.

* * *

Olitko tänään jossain äskettäin?
- Juuh. Palasin Valtion Rautateiden kyydittämänä maamme kauniista pääkaupungista.

Onko kännykkäsi metrin säteellä sinusta?
- Siinähän se vieressä kellii.

Voitko sanoa, että harrastat lukemista?
- Aina voi valehdella edukseen, mutta ei, en harrasta.

Mitä seuraat säännöllisesti telkkarista?
- Itse tv:stä en mitään, mutta Netflixin kautta oon koukuttunut Modern Familyn jälkeen Gossip Girliin... Greyn anatomian uusia jaksoja odotellessa!

Aiotko nukkua huomenna aamulla pitkään?
- Aion! Koska viikonloppu ja antibioottikuuri.

Pidätkö koskaan hiuksia nutturalla?
- Pidennysten kanssa tuli väkerrettyä niitäkin. Oman tukan pituus ei vielä nutturaan riitä.

Oletko pitänyt peruukkia julkisella paikalla?
- Vappuna vilistin menemään kaunis kirkkaansininen tukka liehuten ^__^

Pikselit... Mitkä pikselit muka?!
Se on otettu web-cameralla, sen KUULUUKIN olla taiteellisesti sumuinen. NIIH.

Mietitkö koskaan, miltä näyttäisit siilitukalla?
- Mietin. Ei ole pokkaa kokeilla.

Oletko ottanut laitonta lävistystä?
- Tietääkseni en? Millainen on laiton lävistys?

Osaatko soittaa pianoa, edes yhtään?
- Ukko Nooan ja Kissanpolkan. Plus joku ihan randomi kultakalalaulu on vakkari.

Onko sinulla omaa muistitikkua?
- Aww, on. (Toimitus huomauttaa, että kysely on vuodelta 2009.)

Mikä on mp3-soittimesi ensimmäinen kappale?
- En käytä enää mp3-soitinta, mutta Spotifyn Starred-listalla ensimmäisenä on Conner Youngblood - The Warpath.

Mitä elokuvaa tai DVD:tä viimeksi olet katsonut?
- Iron Sky. Ihan vaan koska Vuorensola = hot.

Missä olit viimeksi yötä niin ettet ollut kotona?
- Tuolla noin. Kotiorjana.

Onko sinulle koskaan huomautettu että tietyn promillerajan toisella puolella kävelet hiukan vinoon?
- Ei siitä kyllä.

Kuvaile mielialaasi yhdellä sanalla.
- Väsynyt.

Olisitko mielummin kirurgi vai matematiikan opettaja?
- Kirurgi for sure! Minäniintahtoisinlääkikseennyyh.

Jos olet koulussa, hoetko usein tunneilla että "mä en tajua"?
- Hahaha, tuskin sanon sitä ääneen, mutta todennäköisesti kasvoiltani pystyy tämän lukemaan sanomattakin.

Omistatko tyhjiä CD-levyjä?
- En tietääkseni.

Kuinka monta hiuslakkaa omistat?
- 2-4. Jossain vaiheessa hamstrasin niitä, nyt olen keskittynyt kuluttamaan.

Mietitkö koskaan maailmanloppua?
- Just viime kuussahan sen piti olla. Vaan pettivät minut, ne mayan penteleet.

Oletko koskaan poiminut puolukoita?
- En.

Jos saisit 10 euroa, mihin sen käyttäisit?
- Kauppaan pitäisi mennä, eli todennäköisesti safkaan.

Omistatko teksti-T-paitoja? Jos omistat, millaisia?
- En muista ainakaan... Voi olla, että valehtelen taas.

Kuunteletko nyt musiikkia? Mitä?
- Pixie Lott - All About Tonight kuuluis soivan nyt.

Käytätkö tekstiviesteissä koskaan typeriä lyhenteitä, koska haluat säästää rahaa?
- OMG, LOL, WTF, GN? Tai pelkkä "k" korvaamaan sanaa "ok"? Yleensä autocorrect päin vastoin pidentää sanoja. Eikä mun tarvitse säästää rahaa, koska oon pohatta. Jolla on tekstiviestisoppari.

Käytkö säännöllisesti katsomassa eri bändien tai artisitien keikkoja?
- En säännöllisesti, mutta Samuli Putrolle oon ollut melko uskollinen.

Onko jossain biisissä sinusta surulliset, miettimään laittavat sanat?
- Monessakin. Duffy - Warwick Avenue on yksi niistä.

HENKILÖISTÄ
Kuka miespuolinen henkilö nukkui viimeksi vieressäsi? - Joo, syön kinkkua ja perunalaatikkoa jouluisin.
Kuka naispuolinen henkilö nukkui viimeksi vieressäsi? - En muista! Ehkäpä Satu?
Kenen kanssa puhuit viimeksi puhelimessa? - Vuokraemäntäni.
Kenelle lähetit viimeksi tekstiviestin? - Oisko tuo joku HSL:n lipuntilausnumero ollut.
Kenet tapaat seuraavaksi? - Tämä on mysteeri vielä minullekin. Varmaan S-marketin kassapojan.
Kenellä olit viimeksi yötä? - Juu, glögistäkin tykkään. Etenkin terästettynä!
Kuka kävi viimeksi hermoillesi? - Ne on yleensä aina ne samat tyypit.
Kuka kuljetti sinut viimeksi jonnekin? - Isi, isolta kirkolta kotiin.

KAUPUNGIT
Syntymäkaupunkisi? - Jos mä lähden Lahteen, joudun ________.
Missä kaupungissa asut tällä hetkellä? - Träshkändassa.
Missä haluaisit asua? - Helsingissä. Paksuseinäisessä kerrostalossa, jossa on korkeat huoneet ja ikkunalaudat!
Missä kaikkialla olet asunut? - Kaikkiaan neljällä eri paikkakunnalla Etelä-Suomessa.
Missä et missään nimessä haluaisi asua? - Itä-Helsingissä.

Sellainen se oli, Itäkeskus. Omanlaisensa betoniviidakko.
Öisin pimeys peitti oksennuslammikot, ja hetken aikaa oli jopa ihan viihtyisää. Hoho.

KUMPI
Olut vai siideri? - Siideri.
Kahvi vai tee? - Jos on pakko valita, niin kahvi.
Linja-auto vai henkilöauto? - Henkilöauto.
Uinti vai pyöräily? - Uinti.
Aamu vai ilta? - Ilta.
Metsässä vai Helsingin keskustassa? - Love them both.
Kesä vai talvi? - Kesä.

HUOMENNA
Millainen päivä huomenna? - Rento vapaapäivä.
Tavoite? - Pysyä järjissäni, jos edessä on tekemättömyydentäyteinen sairastelupäivä.
Mistä et pidä huomisessa? - Jos on vaiks pakkasta tai jotain.
Onko sulla töitä? - Eipä ole.

MILLOIN VIIMEKSI
Söit? - Ihan hetki sitten lohipiirakkaa, om nom.
Nukuit muualla kuin kotonasi? - Vuoden alussa.
Unelmoit opettajastasi? - Yläasteella... Mutta ehkä pikemminkin ihailin kuin unelmoin. Se oli ihan viatonta. I SWEAR!
Katsoit TV:tä? - Jos se Netflix edelleen lasketaan, niin eilen illalla.
Olit auton kyydissä? - Eilen.
Ostit jotain muuta, kuin elintarvikkeita? - Tänään. Vähän blingiä korviin.
Lauloit karaokea? - Monta vuotta sitten. Mutta tänä vuonna aion laulaa!

Se lahjoitti mustavalkomaailmaani värikynät

Leijonamieli & Putkimiehet - Laulu sadepäivän varalle

Välillä sataa, välillä paistaa. Tää on mun laulu sadepäivän varalle.

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle, tiedän etten yksin jää.

Jotain suurta puuttui, elämäni tuulen suunta muuttui aurinkoon, ja mä nytkin nään.

Mikä on se juttu, jonka takia olet epätoivoisiin tekoihin turvautunut. Juttu, jonka takia on sodittu ja murhattu.

Mutta ilman sitä ihminen on niin pirun turhautunut. Mikä on se, joka halaa sua ja jolle purkaa surut?

Joka saa sut miettiin "Mitä vittua?", kun sen takia aina leuka sekä silmät tippuvat.

Sitä moni joutuu kaivaan syvemmältä, iltarukouksessa pyytään taivaan ylemmältä.

Sitä etsivät nuoret, se tukee hetkinä huolen. Se saa esiin kovimmanki miehen herkimmän puolen.

Sitä kaikki hakee, osa ei löydä koskaan. Se lyö alas ylimielisen ja ylös nöyrän nostaa.

Se suutuspäissä heitetään hukkaan, se saa sut kerään tyynyn alle juhannusyönä seitsemän kukkaa.

Kun vaan katson sitä nään niin paljon hiton hyvää, et sen kuvailemiseksi tarviin Daven isoo kynää.

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle, tiedän etten yksin jää.

Jotain suurta puuttui, elämäni tuulen suunta muuttui aurinkoon, ja mä nytkin nään.

Nyt se nukkuu vieressäni, kainalooni kaivautuneena. Kauneimmillaan tyynynkuva poskeen painautuneena.

Se on yhteenkuuluvuuden tunne pimeinä öinä, kun sen kosketuksesta sielu sekä ruumis kihelmöivät.

Kun se luonani ekan kerran kävi kylässä, se lahjoitti mustavalkomaailmaani värikynät.

Aiheuttaen sydämeeni loputtoman tykytyksen, pakottaen etsin vastausta kysymykseen:

Miksi minä, miks se valitsi mut? Miehen, jolla on sydämessä pienet lasinsirut.

Miksi minä, miks se valitsi mut? Miehen, joka eilen seinään maalasi pirun.

Vastaus: ei se kysy meiltä aikaa, eikä paikkaa. Se arvojärjestyksen saa uusiks meidät laittaa.

Se katos multa mutta nyt on takas tullut. Se on maailman hienoin tunne, siis olla rakastunut!

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle, tiedän etten yksin jää.

Jotain suurta puuttui, elämäni tuulen suunta muuttui aurinkoon, ja mä nytkin nään.

Niin pitkään aurinko nousi mustana.

Sydän tulee kipeeks, kun sä tarpeeks kauan yksin kuljet pimees miettien:

"Etteiks nää päivät mulle valoo lainkaan anna?" Silloin välähdyksen auringossa näin harmaan taivaan alla.

Mä haluun uskoo kohtaloon ja kanssas rakentaa, sen myrskyn keskellä jäässä seisoit päässä sateenkaaren.

Paskaa kertyi mutta senkin kaiken jaksaa kantaa, jos on vieressä ihminen, jonka kanssa jakaa taakkaa.

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle, tiedän etten yksin jää.

Jotain suurta puuttui, elämäni tuulen suunta muuttui aurinkoon, ja mä nytkin nään.

Yläpeukkuasioita

Pin-up. Pääasiassa entisaikojen (piirrettyä) erotiikkaa, mutta voi viitata myös tyttömäiseen retrotyyliin. Esimerkiksi Gil Elvgrenin taiteeseen varmasti melko moni on ainakin sattumalta törmännyt. Jostain syystä iskee aina kuin sata volttia. Tämä on yksi niistä mieltymyksistä, joita ei voi järjellä selittää, visuaalista nautintoa viimosen päälle. Lahjoin itseäni jouluna Dian Hansonin kokoamalla Taschen-sarjan kirjalla, jossa on pin-up-kuva vuoden jokaiselle päivälle.

Kuva täältä

Suolatut cashew-pähkinät. Kähpinät ovat suurta herkkua myös au naturel, mutta paahtamisen ja ylenpalttisen suolaamisen jälkeen ne kutittelevat makuhermoja varmemmin kuin moni muu asia tässä maailmassa.

Beatrix Kiddo. Sankaritar vailla vertaa. Kill Billit eivät taida sopia ihan jokaiseen leffamakuun, mutta voi miten kivan kontrastin kirkkaankeltainen asu antaakaan veriroiskeille! Tahtoo oman samurai-miekan, tahtoo, tahtoo, tahtoo.

Parrat. Tässä piilee varmaan joku freudilainen juttu, sillä jo skidinä mielestäni BSB:n komein oli parrakas Kevin, vaikka kaikki muut ikäiseni ihastelivat siloposki-Nickiä... Sitä paitsi olen kateellinen niistä lukemattomista muuntautumisvaihtoehdoista, joita parrankasvu miehille tarjoaa. Jos testosteroni jylläisi suonissani, vaihtelisin naamakarvoitukseni tyyliä niin usein kuin mahdollista.

Kuva täältä

[Tasa-arvokriittinen avautuminen]

Partaa ei kannata edes yrittää verrata naisten hiuksiin (muusta karvoituksesta puhumattakaan), sillä onhan ainoastaan junttia ja sovinistista, jos mies ei pidä vastakkaisen sukupuolen tukkatyylistä, mutta mikäli nainen ei pidä miehen parrasta, mies tietenkin ajaa partansa mukisematta pois. Vaikka pitäisi siitä itse. Mutta eihän miehillä ole itsemääräämisoikeutta näissä jutuissa. "Pitää aina vähän katsoa minkä näköisenä se meidän Matti siellä taas liikkuu... Ai että mua hävettää, kun se ei tajua näyttävänsä ihan apinalta kahden päivän sängessä." (Käsi ylös miehet, kuinka moni on uskaltanut sanoa edes kahden promillen humalassa 1000 kilometrin päässä naisestaan, kun läsnä on vain luotetuin kaveri, että "perskeles kun se Pirjo näyttää aivan harakalta siinä tukassaan, kyllä hävettää kulkea sen kanssa"?)
[/Tasa-arvokriittinen avautuminen]

Murteet ja aksentit. Scarface - Arpinaaman ensisekunneilla kasvoilleni levisi typerä hymy. Kun Tony Montana lausui alkurepliikkinsa, tajusin, miksi myös Javier Bardem vetoaa minuun. Se ihana mikäliemukakuubalainen aksentti on kovin symppis. Britti pistää sukat pyörimään jaloissani luonnollisesti myös, suomalaisista murteista oulu ja savo ansaitsevat ehdottoman yläpeukun. Aww.

Lainaukset, motot ja mietelauseet. Suomalaiset sananlaskut kalskahtavat yleensä turhan vanhanaikaisilta arkikielessä käytettäviksi, ja lisäksi ne sisältävät paljon itsestäänselvyyksiä. Onneksi kuitenkin internet tarjoaa loputtomasti englanninkielisiä elämänviisauksia, jotka muistuttavat, että tuskin ikinä olemme ongelmiemme keskellä täysin yksin. Okei, myönnettäköön, että osa niistäkin on melkoista sontaa, mutta paljon on joukossa helmiäkin. Toisinaan tuttu ajatus on puettu vain aiempaa paremmin sanoiksi, aina pyörää ei ole tarpeen keksiä uudelleen.

Kuva täältä

Päikkärit. Univelallisen taivas. Huoleton iltapäivä, sopivasti viilennyt huone ja paksu peitto - akut latautuvat hetkessä uudelleen.

Todellisuuspako. Vai pitäisikö sanoa "todellisuuden muokkaaminen mieleiseksi"? Napit korviin, enkä enää muista olevani aamuisessa ruuhkajunassa. Suurten pilvilinnojen rakentaminen, jotta päivän haasteet tuntuvat kohtaamisen arvoisilta. Hyvä elokuva, tanssiminen, kirjoittaminen, yölliset kävelyt kaupungilla... Kaikki eskapistisia aktiviteetteja.

Just another Tuesday

Moi! Ja mahtavaa, että olet siinä lukemassa blogiani. Vaikuttaa siis hyvin vahvasti siltä, että selvisit raketeista, jäisistä kaduista ja kosteista bileistä huolimatta elävänä tähän vuoteen. How cool is that?

Vuoden ensimmäinen postaus sisältää blogihistoriani ensimmäisen haasteen, kiitos Pauliina. Vuosi 2012 - vielä kerran, pojat!

1. Mieleenpainunein hetki?

Metallican ja Samuli Putron keikat, sekä heinäkuinen Summer Sound -viikonloppu. Mahtavuutta kaikki tyynni.

2. Vuoden 2012 henkilö?

Näitä on monia. On vaikea valita ketään ylitse muiden. Kuten olen jo useaan otteeseen hehkuttanut, vuosi 2012 oli täynnä ihania ihmisiä, ja siksi se tulee lukeutumaan parhaisiin vuosiin aina.

Periaatteessa voisin olla hieman itsekäs, ja sanoa, että vuoden henkilö olin tietenkin minä. Kukaan muu ei ollut läsnä joka ikisellä ilon ja surun hetkellä, kukaan toinen ei oikeasti kammennut minua ylös suosta, vaan viime kädessä itse oli kuitenkin otettava se ratkaiseva pyrkimys kohti pintaa.

Kukaan toinen ei myöskään naura yhtä varauksettomasti vitseilleni kuin minä, ja toisaalta olen itse itseni tiukin kriitikko. Vuoden aikana törmäsin myös näkemykseen, jonka mukaan ihminen on onnellinen ja ehyt vasta silloin, kun ei tarvitse toista ihmistä silittämään päätään, vaan kykenee olemaan itse itselleen tarvittaessa olkapää, johon tukeutua.

Vuoden henkilöksi voisin nostaa myös siskonpoikani, joka syntyi helmikuussa. Pienestä kääröstä on kasvanut jäntevä poitsu, jolta ei temperamenttia puutu. Kullanmuru, joka konttaa ympäri kämppää milloin minkäkin muovipallon perässä korvatulehduskierteestä huolimatta.

Tähän kategoriaan kuuluu ehdottomasti myös eräs himmeästi valaistunut arjen pelimies, joka palautti vuosien tauon jälkeen soittolistalleni Guns N' Rosesin.


3. Lempikauneustuote?

Jos on aivan pakko valita vain yksi, se on Crestolin Color Gloss, sävyttävä hoitoaine. Punapäiden pelastus, ja mielestäni parempi kuin KC:n vastaava tuote.

4. Vuoden paras vaateostos?

Tein kaikkeni tyhjentääkseni kaupat kellohelmaisista mekoista koossa 38 tai M. Yksi lempivaatteistani on silti musta waterfall-helmainen hame, joka on osoittautunut loistavaksi ostokseksi. Se on kevyttä, kauniisti laskeutuvaa materiaalia, ja toimii parhaiten korsettimaisen yläosan parina. Ihanaihanaihanauujeah.

5. Kaksi vuoden parasta biisiä?

Jos elämästäni koottaisiin soundtrack, tätä vuotta kuvaisivat parhaiten Gotyen "Somebody I Used to Know"  (Tiësto Remix) ja Lana Del Reyn "Born to Die".

Puhuttelevimmat tänä vuonna julkaistut biisit olivat kuitenkin ehkä The Hobbit -elokuvan "Misty Mountains" ja Anna Puun "Hyvä hetki".


6. Lempivalokuva edelliseltä vuodelta?

Ensin ajattelin, että olisi mahdotonta valita vain yhtä, kunnes muistin alkuvuodelta erään tajunnanräjäyttävän otoksen, jolle ei koko 12 kuukauden ajalta löydy varteenotettavaa haastajaa...

Huonoa kuvanmuokkausta? Ehei. Tämä tapahtui oikeasti. Entinen kämppikseni tiputti kylpyhuoneen peilikaapista painavan Iittalan lasin, joka mäjähti suoraan läpi lavuaarista. Allas ei haljennut, vaan siihen tuli reikä. Believe it or not.


7. Suurin saavutus?

Kyllähän mä taisin parikin kertaa imuroida.

8. Lempibloggaaja?

Luen todella vähän blogeja nykyään, sillä tunnen kasvaneeni ulos muotiblogiskenestä. En jaksa innostua enää jokapäiväisistä vaateostoksista ja loputtomista salaattiannoskuvista. Tiedän toki, etteivät muotiblogit ole ainoita blogeja, mutta elän tällä hetkellä murrosvaihetta muutenkin, joten en osaa nimetä lempibloggaajaakaan. Blogi-identiteettini taitaa olla hukassa.

9. Lempimatkakohde?

Voi kuulostaa surulliselta, mutta en käynyt ulkomailla kertaakaan viime vuonna, ellei Itämerellä seilaamista lasketa. Ehkä kivoin matkakohde koko vuotena oli, tattadattadaa, Tampere! Finlaysonin tehdasalue in my heart 4ever.

10. Mitä tavoitteita asetat vuodelle 2013?

Olla parempi ihminen ja pelastaa maailman. Ja löytää oman Tony Montanani.